Maailmaa hahmotetaan, ymmärretään ja jäsennetään aistien välityksellä.

Kuuro saattaa näköaistin avulla huomata asioita, joita kuuleva sivuuttaa. Kuurot huomaavat pienimmänkin ilmeen tai eleen muutoksen. Tästä voisi päätellä, että kuuloaistin puuttuessa, näköaisti vahvistuu.

Käykö vastaavasti myös muiden aistien kohdalla?

Itselläni maailma on yleensä täysin tuoksuton ja hajuton.

Kerran matkatessamme, eräällä kävelykadulla oli hevosen jäljiltä  tuoreet lannoiteläjät. Ystäväni reagoi heti huudahtamalla:  ”Apua, mikä lemu!” Tuumasin, että jaahas, eipä tunnu missään. Hän oli ihmeissään, että: ”Mitä, etkö todellakaan haista…?” Oli kyllä tiedossa, että sitä hajuaistia ei ole. Tein siinä siis havainnon, että ei se välttämättä ole toiselle itsestäänselvyys, että hajut ja tuoksut kuuluvat samaan kategoriaan.

Kun oli lapsi, niin eräs lääkäri totesi, että allergia on ominaisuus. Mielessäni pyörittelen edelleen sitä ominaisuus-käsitettä. On aika omituinen ominaisuus!? Hajuaistin menetys kohdallani on pahan allergian seurausta.

En muista, koska minulla olisi viimeksi hajuaistia ollut, ei moniin moniin vuosiin.

Pari kuukautta takaperin tilanne oli kaikin puolin hankala ja sain kunnon lääkitykset. Sitä ikävää kortisonia plus muutakin nupiksi. Viikko kuurin aloittamisen jälkeen hajuaisti palautui. Tiedän, että se on väliaikaista ja yritän nyt ottaakin hajuaistista kaiken irti.

Olen kuin Liisa ihmemaassa, tuoksujen maailmassa.

Aamuisin on aina mahtavaa havaita, että hajuaisti toimii edelleen. Joka aamu avaan maustekaapin oven – ja mikä tuoksu sieltä tulvahtaakaan! Sama tilanne, avatessani kaapin, jossa on kynttilöitä.

Pyykinpesu on nykyään mielekkäämpää kuin ennen. Mitä mahtavia tuoksuja pesuaineissa onkaan! Joskin olen nyt havainnut, että käyttämieni pesuaineiden hajusteet ovat todella voimakkaita. Pesuaineiden tuoksuun liittyen sain ystävättäreltäni jo aiemmin maininnan, että perässäni kulkee pesuaineen tuoksuvana. En minä siitä mitään tiennyt, enkä tiennyt sitäkään, että miten asiaan tulisi suhtautua.

On mukava käydä peseytymässä. Saunassa on saunan tuoksu, jokainen varmaan tunnistaa sen. Shampoo ja hoitoaineet tuoksuvat niin mahdottoman hyvälle. On mukava keittää kahvia ja tuntea sen tuoksu. Sama koskee leivontaa ja ruuanlaittoa.

Nykytilanne on kyllä tuonut myös sen hajupuolen esiin.

Olin aivan ihmeissäni, kun takkini haisi hielle! Siitä ei kukaan kehdannut huomauttaa! Jatkossa muistan varmasti pestä takkini säännöllisesti... Autossa tulee tunne, että pakoputki vuotaa, aikamoinen pakokaasun haju tunkeutuu aistittavaksi. Tämän asian selvitys on edelleen ohjelmassa. Myös erästä vanhaa hylättyä kaatopaikkaa ohittaessa tuoksahtelee kummasti. Kyseisessä kohtaa olenkin aiemmin ajatellut, että on tässä ominaisuudessani myös hyviä puolia.

Nykyään tuntuu, että wc:ssä haisee aina. No, sielläkin on nyt vanha keino käytettävissä, eli tulitikut saatavilla.

Puolisostani huomaan heti, jos valkosipulia on nautiskeltu. Hänen edellisen ravintolaillallisen jälkeen makuuhuoneessamme leijui valkosipulin tuoksu vielä seuraavanakin päivänä. Aiemmin en itse osannut osaltani varautua tähänkään hajuhaittaan, nyt sen ainakin tiedostaa. Hajuaistini onkin luultavasti herkistynyt jossain määrin.

Joulun aikaan oli hassu tilanne, kun puoliso kantoi kuusen sisään. Ihmettelin, että miten kuusi voi lemuta noin, missähän se on kasvatettu – vai onko joku päästellyt!? Hän myönsi kaasutelleensa, jolloin jouduin toteamaan; hyvä, että hajunlähde ei ollut kuusi, mutta ilmoittelen kyllä sitten, kun en taas haista, niin voit kaasutella jälleen entiseen malliin ihan vapaasti!

Väite, että jos ei ole hajuaistia, niin ruokakaan ei maistu, ei valitettavasti pidä paikkaansa (itselleni sopisi, että ruoka maistuisi pienemmissä määrin…).

Makuaistia määräävät ruoan rakenne, lämpötila, haju sekä nälän tunne, näin sanotaan. Pitää varmaan paikkansakin.

Sääteleekö tuoksu ja haju sitten sitä nälän tunnetta? Hajuttomassa maailmassani mahdollinen ruuan paha haju ei aiheuta minkäänlaisia ennakkokäsityksiä ruuan mausta, joten haju ei siis ainakaan vähennä sitä. Hyvä tuoksukaan ei siis siihen vaikuta.

Joulun tuoksut; hyasintit, piparin paisto ym., on nyt koettu ja olisi se ihme, jos kevään ja kesän vielä haistaisin. Mennään nyt kuitenkin päivä kerrallaan eteenpäin, tunti kerrallaan, hetki kerrallaan, nuuhkaisu kerrallaan.

Pari viimeistä kuukautta on ollut todella avartavaa aikaa!

Ihana tuoksujen maailma! Oletko ajatellut sitä!